Juuri kun oletat elämäsi sujuvan. Olet tehnyt isoja valintoja työsi suhteen ja päivä paistaa kirkkaimmillaan, voiko olla totta,  että sitä vain vilautettiin.  

Olen surkutellut muiden kohtaloita,  miettinyt miksi olen niin onnekas. 

Olen tiennyt jo vuosia,  että vahvasti perinnöllisenä suvussamme kulkeva syöpä tulee todennäköisesti vielä myös minulle.  Elämän tahti on kova joten eihän sitä edes huomaa miten ne vuodet kuluvat.  Olen vasta,  olen jo... Yli 40 mutta onko se todellakin minun aikani nyt jo saada tämä vitsaus kohdalleni. 

Minulla on ollut jo pidempään pulmia terveyden kanssa.  Allergia on vaivannut sekä edellisessä työssäni oletin homeesta johtuvan sen että lihakseni jumittivat ja kipuilevat,  väsytti,  pää ei toiminut,  päätä särki, huimaili,  lihaksissa voimattomuutta,  flunssan oireita jne.  Nyt on kaikki muut oireet paitsi tärinä,  jatkuneet. Nyt huomaan patin puoleisen hartian,  käden ja kaulan lihasten jumittavan. 

Tänään sain varattua ajan mammografiaan ensi viikolle. Olen päättänyt kirjoittaa nämä tuntoni esille,  sillä tuli mitä tuli,  niin tulen taatusti hyötymään tästä päiväkirjasta.